Pulsut rakastavat Babaa?

Aloitan varmaan melkein joka päivä sanalla "Tänään". Mutta... Tänään tein kauheasti omenatossuja!
Niitä on siis kahta sorttia.. Tai.. Sortimenttia kuten Irmeli sanoisi. Toisen taikina on sitä aiemmin mainittua tuhatlehtitaikinaa ja toisen murotaikinaa. Molemmat ovat kyllä hyviä jos omenahilloleivoksista pitää, mutta henkilökohtaisesti ehkä suosin hieman enemmän murotaikinapohjaista.

Koko aamu meni oikeastaan siinä kun kaulasin melkein koko laatikollisen murotaikinaa ja tein tossuja valmiiksi. Totesin taas ettei parane upota ajatuksiin jos haluaa käsitellä taikinan mahdollisimman helposti. Se kun sulaa kun tarpeeksi kauan pyörittelee sormissa tahi koneessa.
Harjoitelin siis nopeaa kaulauskoneen käyttöä ja välillä se sujui ihan hyvinkin. Sitten David tuli kahville vierelleni tuijottamaan tekemistäni ja sain kauheat suoriutumispaineet. En osannut sanoa, että hän aiheuttaa tuijottamisellaan paineita, joten puhisin vain hermostuksissani ja toivoin että tilanne menisi maagisesti ohi. Huoh. Ei sillä, David on todella mukava mies. Niin on kaikki muutkin leipomon työntekijät! Mutta paineet on paineet. ;)

Tohveleitten lisäksi oli pari pienempää hommaa, kuten marjakakun päällisen koristelua ja... jotain.
Tänään on ollut jotenkin todella takkuileva päivä pään kanssa. Siis, olen ollut tosi väsynyt. En oikein muista mitään ja jään miettimään kokoajan omiani. Hmhm..

Sebastien näytti mallin ja tein hedelmäasetelmat parille kakulle. Nuo suklaaleneliöt on ihania :3

Yksin kondiksessa ollessani kuuntelin nappikuulokkeillani muuten suomalaista musiikkia. Oli hirveän kivaa taas kuulla niitäkin, kun nyt sen pari viikkoa kuunneltu Alouettea radiosta. Ja Alouette kunniakkaana radiokanavana pyörittää niitä viittä hittibiisiä looppina, kuten kaikki muutkin aina. Voi jee. Onneksi mikään kappale ei vielä ota niin paljon päähän kun sillon ekan topin aikaan olleet biisit. Diamonds, Kukkurukuu ja Järjetön rakkaus repii vieläkin hermojani kuullessa...

Sebastienilla.... Ainiin, olen aina kirjoittanut väärin hänen nimensä. :c Se on E:llä, ei A:lla. Mutta toisaalta, en ollut ikinä nähnyt kirjoitusasua, joten ehkä se annettaisiin anteeksi. Toivon niin!
Niin, hänellä siis oli tilauskakun valmistus. Tänään näin niin ollen ensimmäisen vetopohjan tässä maassa. Ja senkin käyttö on erilaista: Sebastien laittoi yhden palasen kakun pohjaksi, kasasi korkean täytekerroksen ja päällysti sen toisella pohjapalalla. Se tarkoittaa noin kymmenestä sentistä kahden sentin osuutta itse kakkupohjalle. Mutta siitä tuli silti hyvin kaunis, sillä keskikerros oli mansikoiden ja créme mousselinen sekoitus. Uskon, että leikattuna kakkupalat ovat oikein suloisen näköisiä. Hän kaulasi päälle mantelimassaa, sillä kakun koristeeksi haluttiin syötävä kuva (olikohan se muuten Mikki Hiirestä vai mistä...), ja polttimella käsitteli massan pinnan taas rusehtavansävyiseksi.
Tekeeköhän ranskalaiset sitten edes paljonkaan normaaleja täytekakkuja. Nyt en oikeastaan tiedä. Varmaan kertaakaan ole nähnyt sellaista täällä.

Nyt väsyttää.

Mm! Tuli Irene mieleen kun sain tuhkaraitajuustoa lounaalla... :)

Luce teki tänään Bordeaux'n canneléja ja niitä päästään myöhemmin sitten maistelemaan. Vaikuttavat ihan mielenkiintoisilta. Taikinaa maistelin ja se oli ainakin hyvin vahvasti rommin makuista! Hyvää (!)
Rommia käytetään muuten monessakin jutussa täällä. Meillä kondiksessa babat nesteytetään rommissa ja tänään tehtiin myös rommista mantelikreemiä. Sekin oli oikein hyvää.
Yritin joskus aiemmin kovasti väittää Sebastienille, että babat ovat venäläisen keittiön tuote, mutta hän ei ollut samaa mieltä. Eikö se ole?
Niissä muuten on oikeasti aika tuju määrä sitä rommia. Eräs päivä meinaan olin tuossa uitossa mukana.
Ensin kuivat babat otettiin laatikosta esille ja valmistettiin uittolaari: kuumaa vettä ja rommia, jos oikein näin. Sitten ne vaan sinne imemään itsensä täyteen ja koristelu. Koristeisiin kuului vielä pursotukseen tökättävä pipetti, joka on täynnä rommia. Olen vähän ihmetellyt, että miten se toimii, mikä sen ns. funktio oikeasti on? Töräytetäänkö se sinne baban sisälle enne syömistä, jos tuntuu että rommia ei siinä ole jo tarpeeksi? Hutaistaanko se naamaan aperitiivina? Onko tämä ranskalaisen spurgun lempparileivos?


Voisin mennä pihalle aurinkotuoliin hetkeksi huokaisemaan.
Rennot fiilikset atm.


Ja p.s.

Eilen puhuin leivoksesta jonka ostin. Pakkaus ja tuplasuklaatarteletti:

Nom. Unohdin kuitenkin syödä eilen, TAAS. Joten söin sen nyt samalla kun kirjoitin. Hyvää!